Tekstit

Viimeinen lomapäivä Nerjassa

Kuva
Aamusta menimme merenrannalle kävelemään ja tarkoituksenani oli kahlata Välimeressä avojaloin. Mutta osoittautui et päivä oli tavattoman tuulinen ja hieman koleahko, lämpötilakin reilusti alle kaksikymmentä astetta. No enhän minä uskaltautunut riskeeramaan näin toipilaana. Tyydyimme siis kävelmään pitkin rantoja aamupäivällä. Senjälkeen pidimme pienen lepotauon ennen iltapäivän kävelyreissua lounaalle. Hostellista meni yllättäen sähköt kello yhden maissa, joten hyvinkin kannatti lähteä kävelylle vanhaan kaupunkiin. Nyt oli aika vihdoinkin nauttia raikkaat sangriat, tämän reissun ensimmäiset ja viimeiset samalla kertaa. Kuva: Aperitiivilla ihanalla terdellä Ja läksiäisiä vietimme sitten toisella terassilla tilaamalla pöydän koreaksi evästä. Kuva: lohiateria

Turistihommia

Kuva
Uskaltauduimme  leppoisalle ja pitkälle kaupunkikävelykierrokselle, koska eilinen muutaman tunnin kävely ei tuonut sen kummoisempaa takapakkia Outin sairaudesta toipumiseen.  Sää oli aivan erinomainen, suunnilleen 20 asteen kieppeillä ja mukava vilpoinen tuuli lehytteli. Just niinkun pitää olla.     Kuva: selfie  meistä vaihteeksi Kuva: yksi kivoista julkisivuista

Kävelyä kävelyä

Kuva
Lähdimme kauniin aamun innostamina hankkimaan poikasille tuliasiksi peliasuja, ja muutenkin viettämään lämmintä lomapäivää Andalucian auringon alla. Nimittäin tuntui heti aamusta et nyt on kesä vihdoinkin aluillaan Nerjassa. Suuntasimme vanhaan kaupunkiin, reilun kilsan päähän majoituksestamme.  Ai että meitä onnisti, kun löysimme aika nopeasti poikasten peliasut, jotka oli Malagan joukkueen sinivalkoisissa väreissä. Eli päivän pakollinen osuus olikin tosi helpponakki, toisin kuin olin vähän pelännyt. Nimittäin kun olin vielä toipilas ja penisilliinikuurilla suhtauduin kovasti varovaisesti ajan viettoon kävelemällä.  Kuva: poikasten tuliais peliasut Käppäilimme nautiskellen ja välillä istuimme rantakahviloissa virvokkeella, kunnes oli lounasaika ja pääsimme itse asiaan. Nyt oli aika syödä molempien suuri herkku valkosipulikatkaravut, täällä ruokalistassa tarjolla alkuruokana nimellä Pil Pil Campas. Ja todellakin oli maukas ja kaunis annos, tosin aivan erilainen versio mihin ol...

Pyörän koeajoa, vihdoinkin

Kuva
Outi oli edelleen sairas ja suuntasi hostellimme kattoterassille leputtamaan kehoa ja odottelemaan josko antbiootit lopultakin pikkuhiljaa tehoaisivat ja yskä hellittäisi hieman. Mutta Veijo pääsi koeajamaan majoituspaikkamme tarjoamia sähköpyöriä ensimmäistä kertaa tämän reissun aikana tarkoituksenaan bongata Nerjan muinainen vesijohto, akvedukti. Pyörä osoittautui vähän joponoloiseksi sähköllä varustetuksi kaupunkipyöräksi. Esimerkiksi satulatolppaa hän ei saanut lopulleen kiristetyksi, vaan se oli pudonnut useamman kerran ajon aikana alas. Hankalaa. Mutta tollanenkin pyörä helpotti kummasti hänen päivän bongausreissua. Kuva: Veijo puuhaa lähtöä fillariparkista Kuva: hostellimme pyöräpark Tähän tulee sitten Veijon reissun kuvasatoa!!!!!!!!

Retki Frigilianaan paikallisbussilla

Kuva
Tehtiinpä retki paikkurilla Espanjan kauneimpaan valkoiseen kaupunkiin, ja todellakin valkoisia kaupungeja tässä maassa on muitakin.  Ja kyllä oli silmälle karkkia tarjolla kun talssimme ympäriinsä ylös alas pikkuisia kujia. Matka täpötäydessä paikallisbussissa, jossa osa porukkaa joutui seisomaan, kesti noin parikymmentä minuuttia Nerjan bussiasemalta. Sekä meno että paluumatkalla meitä onnisti et saimme istumapaikat bussissa, joten sain leppoisasti ihailla maisemia myös matkan ajan.  Kuva: toinen toistaan upeanpia näkymiä Kuva: kaunista kaunista Päivä oli oikein onnistunut, kun kylä oli todella kaunis ja sää juuri sopivan lämmin suomalaisen hipiälle, ehkä jopa lähellä 20 astetta ja täydellisen aurinkoista. 

Aurinkoterapiaa kattoterassilla ja kävelyllä

Kuva
Lääkärin määräyksestä minä jäin lepäilemään jumalaisen kattoterssimme rauhaan. Suojaisessa paikkassa auringon lämmössä oli  ihanan kesäistä ja kivaa kuunnella äänikirjaa. Käytännössä ei mitään valittamista ollut.  Veijo lähti pitkälle kävelylle tutkimaan lähimaastoja aamupäivän ratoksi.  Hän käveli ensin alas rannalle ja sitten pitkin rantaa pohjoisen suuntaan rannan suuntaisesti. Eteen tuli mm. kovaa nousua, upeita näköaloja, ihania puutarhoja ja jopa pienehkö muinainen vesijohdon osa, akvedukti. Matkalla osui myös silmään upeita pyöräteitä, jotka oikein odottaa meitä fillaroimaan. Kuva: avedukti Itapäivällä kävimme jälleen rantabulevardin varrella syömässä myöhäisen lounaan. Päädyimme molemmat syömään päivän menun, joka käsitti tälläkertaa vihanneskeiton (sopa de dia), merellisen paellan ja jälkkäriksi crema de catalanan tai suklaakakkusen. 

Droppia hakemassa

Kuva
Hah lopulta uskoin et nyt on haettava lääkäriltä lääkitystä, jotta toipuminen edistyy. Respan tyypeiltä saatiin puhelin numero josta voi soittaa apua. Mutta mamma mia, osoittautui et numero kyseessä oli Malagaan sairaalaan ambulanssikyydin tilaus. Ja tietenkään minun yleistila ei sairaalahoitoa vaatinu, vaan etsin Mapsin avulla asuinpaikkaamme läheltä yksityisen lääkäriaseman ja suuntasimme reilun kymmenen minsan kävelymatkan päähän yhdessä kävellen.  Kuva: lääkäriaseman kyltti??? Ihan pienen odottelun jälkeen nuorehko naislääkäri otti minut vastaan. Ja todellakin nyt hän myös tutki, sen lyhyen vastaanoton aikana hän otti minulta verenpaineen ja pulssin, happisaturaation, kunnteli keuhkot, katsoi kurkkuun ja teki influenssa-  ja koronatestit.  Diagnoosiksi hän kertoi bronkiitin, keuhkoputken tulehduksen ja antoi reseptin antibiootille. Kuvia: Veijon maisemakävelyltä????